Itä-Uudenmaan asuttaminen alkoi jo kivikaudella, 7 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Alueen soista ja erityisesti Askolasta on löydetty väitettä tukevaa aineistoa.
Rautakaudelta on asutuksesta löytynyt todisteita esimerkiksi Tesjoen ja Koskenkyläjoen suistoilta ja jopa muutama todiste varhaisesta raudanvalmistuksesta.
Keskiajalla asutus mainitaan jo teksteissä, esimerkiksi tanskalaisessa itineriaarissa ja 1300-luvulla lähes koko rannikko oli vankasti asutettu.
Ristiretkillä rannikko alkoi täyttymään ruotsalaisista uudisasukkaista ja maanviljelyskulttuuri alkoi vakiintumaan. Ensimmäiset kaupunkioikeudet sai Porvoo 1380-luvulla, jolloin kaupungin väkiluku oli 200 paikkeilla.
Teollisuus sai alkunsa alueella 1500 – 1800 luvuilla, kun alueelle alettiin rakentamaan rautaruukkeja. Näin myös ulkomailta alkoi muuttamaan ammattilaistyönväkeä aikaisemman väestön joukkoon. Teollistumisen kehittyessä yhä useampi kylä kasvoi kaupungiksi ja 1900-luvun lopulla lähes kaikki työnteko ja asutus oli keskittynyt isoimpiin kaupunkeihin.
Kylien kohtalo alkoi käymään epävarmaksi ja sekä kunnat että kylät itse päättivät aloittaa kylien vireyttämis- ja kehittämisprojekteja, joilla pystyttäisiin takaamaan myös tämän asumismuodon jatkuvuus tuleville sukupolville.
Joillain kylistämme on ollut erikoisen rikas tarina historiassa:
Mäntsälässä, Ohkolan kylässä sai alkunsa Mäntsälän kapina. Kapinassa vuonna 1932 Lapuan liikkeen kannattajat yrittivät kaataa Suomen hallituksen, oltuaan tyytymättömiä hallituksen yrityksiin vähentää kommunismia. Huipentuman kriisi sai Ohkolan työväentalolla, johon 400 – 700 suojeluskuntalaista marssivat luutnanttinsa johdolla. Kapina ei kuitenkaan kantanut hedelmää ja kapinalliset antautuivat.
Alueen lähes jokaisella kylällä oli oma kartanonsa, mutta toisen maailmansodan jälkeen 2 000 asukasta saapui evakkoon alueelle ja kartanot supistuivat kun maasta luovuttiin siirtoväen auttamiseksi. Tämän jälkeen alueella alkoi voimakas uudelleenrakentaminen ja samalla asutus keskittyi kaupunkeihin.
Perinne koska Ruotsi Aika Uudellamaalla on keskikesällä. Juhannuksena, ihmiset kerääntyvät Juhannussalon alas kasinolla. Tästä löydät ole free spins. Mutta vaikka ihmiset tanssivat ja hauskaa.
Askola on yksi Suomen vanhimmista asutuista alueista ja sieltä onkin löydetty 235 muinaisrekisterissä olevaa löydöstä. Yleisin alueen toimeentulon lähteistä oli kaskiviljely ja myöhemmin myös peltoviljely.
Kiviajalta asti asutetulle Lapinjärvelle saapui 1300-luvulla ruotsalaisia ristiretkeilijöitä, tätä ennen suurin osa alueesta kuului metsästäjäkansalle. Uudisasukkaat asuttivat jokien varret, mutta Porlammissa ja Kimonkylässä väestö koostui suomalaisperäisistä hämäläisistä. Kimonkylällä on myös merkittävää kerrottavaa historiallisesti, toisen maailmansodan aikana kylään putosi jopa kaksi pommikonetta. Ensimmäisen neuvostoliittolaisen pommikoneen tiputti suomalainen hävittäjä ja toinen teki pakkolaskun kylän läheisyyteen.